Työelämän muutos
Digitaalisen työelämän uudet tehotyökalut
Ihmisen ja tekoälyn välinen symbioosi hakee vielä muotoaan. Tulevaisuudessa häämöttää uusia tapoja upottaa tekoäly entistä syvemmälle organisaation rakenteisiin ja samalla valjastaa se vaalimaan työntekijöiden hyvinvointia. Tekoäly ei riitä korvaamaan asiantuntijoita, mutta tulevaisuudessa tietotyöläisen on oltava valmis omaksumaan entistä enemmän uutta ja soveltamaan oppejaan joustavasti.
(Lukuaika n. 7 min)
Superagency vaatii koko organisaation uusiutumista
Superagency on LinkedInin perustajiin kuuluvan Reid Hoffmanin kehittämä termi, joka viittaa inhimillisten kyvykkyyksien tehostamiseen tekoälyn avulla. Tarkasti räätälöityjen ja saumattomaan yhteispeliin kykenevien tekoälytyökalujen vahvistama ihminen voi keskittyä entistä tiiviimmin luovaan ja merkitykselliseen työhön, mistä hyötyy koko organisaatio.
Tietotyön arjen kannalta superagencya voidaan siis pitää ihannetilana, johon useimmilla yrityksillä on vielä pitkä matka. Vaikka tekoäly on istutettu osaksi lähes kaikkea modernia toiminnallisuutta, maailmanlaajuisesti vain yksi prosentti yrityksistä on integroinut tekoälyn toimintansa syviin rakenteisiin ja saanut tätä kautta varteenotettavia tuloksia viivan alle.
Superagencyn arvoa ja merkitystä ei mitata käytössä olevien tekoälytyökalujen määrän tai algoritmien kyvykkyyksien kautta. Todellinen superluokan toimijuus vaatii kattavaa, syvälle yrityksen jokapäiväiseen lihaksistoon kurottavaa ekosysteemin uusimista, jolloin työroolit, välineiden ja järjestelmien kirjo sekä prosessien muotokieli asetellaan uusiksi tekoälyn viitekehykseen. Toisin sanoen superagencyn toteutuminen vaatii hankkeista haastavinta: arjen uusimista.
Lähteet:
McKinsey & Company
Maailmanlaajuisesti vain yksi prosentti yrityksistä on integroinut tekoälyn toimintansa syviin rakenteisiin ja saanut tätä kautta varteenotettavia tuloksia viivan alle.
Anna-Mari Ylihurula, Yritysliiketoiminnan johtaja, DNA
Johtaja, älä seiso tekoälyn tiellä – henkilöstösi osaa ja tietää, kun sallit heidän uskaltaa
Tekoälystä on tulossa internetin kaltainen mahdollistaja, jonka käyttämistä ei erikseen ajatella. Ymmärrys mahdollisuuksista syntyy ja kumuloituu käytännön hyödyntämisen kautta. Kehitysvauhti riippuu yritysjohdon uskalluksesta: nyt jos koskaan on osattava sekä visioida ja innostaa että kuunnella ja havainnoida. Johdon vahva tuki kannustaa rohkeisiin kokeiluihin ja nopeuttaa oppien kumuloitumista.
Lue koko artikkeli (Lukuaika n. 3 min)
Tulevaisuuden ennakointi ja erilaisten skenaarioiden hahmottaminen ovat johtamisen ja strategiatyön keskeisiä osa-alueita. Johtoryhmiä ja hallituksia puhuttavat nyt nouseviin teknologioihin ja erityisesti tekoälyyn linkittyvät odotukset. Pohdinnat johtavat usein kysymykseen miten työ muuttuu: millaiset tehtävät kenties poistuvat, millaisia uusia syntyy, ja mikä on ihmisen rooli suhteessa tekoälyyn?
"Tekoälymurroksessa korostuu johdon ja koko organisaation kyky ottaa selvää ja oppia nopeasti. Yksittäisten osa-alueiden optimoinnin sijaan on aika suunnitella uudestaan, kuinka yrityksemme toimivat. Kun ajatukset suunnataan prosesseihin, rooleihin ja vastuisiin, johdon haasteiksi nousevat poisoppimisen tukeminen, näkemisen esteiden raivaaminen, ennakkoluulottomuuteen kannustaminen ja oppien tehokas jakaminen. Mukautuvimmat selviävät tässä parhaiten", sanoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
"On harhaluulo ajatella, että voidaan jäädä seuraamaan kehitystä ja odottamaan parempaa hetkeä hypätä rattaille. Johdon velvollisuus on ottaa koko organisaatio mukaan muutosmatkalle, jossa haetaan tapoja hyötyä tekoälystä. Me esimerkiksi määrittelimme prioriteettialueet, joihin haemme tekoälyllä merkittävää uutta liiketoiminta-arvoa. Sitten loimme pohjan, jolla arvioimme eri toimintamallien käyttötapauksiin saatuja hyötyjä. Keskeistä on uusiutumisen johtaminen ja työn tekemisen tapojen uudelleenmuotoilu", Ylihurula jatkaa.
Tekoäly tuo ihmiselle supervoimia
Konsulttiyhtiö McKinsey varoitti alkuvuodesta 2025 julkaisemassaan Superagency in the Workplace -raportissa, että organisaatioiden tekoälymurrosta hidastavat johtajat, ei henkilöstö. Generatiiviset tekoälytyökalut ovat löytäneet tiensä osaksi arkea työn ulkopuolella, ja edelläkävijöitä ovat usein diginatiivit nuoret ammattilaiset.
Superagency on Linkedinin perustaneen Reid Hoffmanin kehittämä termi, joka tarkoittaa inhimillisten kyvykkyyksien tehostamista tekoälyn avulla. Englannin sana agency tarkoittaa tässä toimijuutta: tekoälyn ajatellaan tuovan inhimilliselle toimijuudelle supervoimia, mutta jättävän päätösvallan ihmiselle.
"Tekoälyn mukanaan tuomat muutokset tarkoittavat, että monet tehtävät muuttuvat ja uudelleenkoulutusta tarvitaan. Samaan aikaan Superagency-ajattelussa korostuu, että osaamisen runko ei ole koulutus vaan inhimillisyys. Ihmisen aika ja kyvyt kannattaa käyttää siihen, missä ihminen on paras ja mukavin eli käyttöliittymänä toiselle ihmiselle", Ylihurula sanoo.
Suomessa tekoälyn kykyjen ja rajojen selittäjänä on ansioitunut muun muassa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen. Jo parin vuoden takaisessa HS Vision haastattelussa Toivonen korosti, ettei tekoälyllä ole itsenäistä toimijuutta. Kyse on ohjelmistoista, jotka suorittavat niille annettua tehtävää ilman itsenäistä kykyä toimia annetun tehtävän ulkopuolella.
Nykyhetken rajoitteet ylittävän yleisälykkään tekoälyn kehitys on toistaiseksi teoreettisella tasolla, ja tutkijoiden arviot käyttöönoton aikajänteestä vaihtelevat vuosista vuosisatoihin. Toistaiseksi johtaja voi pyytää tekoälyltä vaikkapa kaikki tiedot omaa toimialaa säätelevistä lakipykälistä ja ehdotetusta tulevasta sääntelystä, mutta ymmärryksen synnyttäminen ja toimenpiteiden toteuttaminen jäävät ihmisen vastuulle.
Tekoäly tehostaa jatkuvaa strategiatyötä
Strategiatyö on yhä useammassa yrityksessä jatkuva prosessi. Superagency-maailmassa tehtävän tueksi valjastetut tekoälyagentit havainnoivat väsymättä signaaleja, tiivistävät dataa ja tekevät niille annettujen valtuuksien pohjalta myös päätöksiä. Ihmisten työtä on asettaa valtuuksien rajat sekä analysoida, mitä tulokset tarkoittavat omalle liiketoiminnalle ja aiemmille oletuksille. Ihmisen roolissa korostuvat prosessiymmärrys, yksinkertaistaminen, standardointi, uudelleenkuvitteleminen ja teknologian optimaalinen hyödyntäminen.
"Ylimmän johdon on todella tärkeää käyttää tekoälyä aktiivisesti itse. Generatiivisen tekoälyn työkaluista on paljon hyötyä oikeastaan minkä tahansa asian nopeassa hahmottamisessa. Vaikka valinnat ja päätökset tekee edelleen ihminen, tiedon hakemista ja jäsentämistä tehostava tekoäly auttaa olemaan askeleen edellä niitä, joilla tekoäly ei vielä ole tehokäytössä", Ylihurula sanoo.
"Tekoälyä on helppoa kokeilla, mutta vaikeaa skaalata. Ilman kunnon suunnittelua päälle liimattu tekoäly saattaa tuoda vain uusia kustannuksia. Siksi on tärkeää pureutua kunnolla prosesseihin ja toimintalogiikkaan ja etsiä standardoitavia toimintoja, joihin tekoäly tuo skaalautuvaa lisäarvoa", Ylihurula painottaa.
Superagency-ajan inhimillistä luovuutta on esimerkiksi kyky ajatella, miten tekoälyn avulla havaittua tietoa tai uutta mahdollisuutta hyödynnetään. Luovuus ei rajoitu perinteisesti luoviksi ajateltuihin tehtäviin tai rooleihin, vaan luovuutta on jatkuva pohdinta sen ympärillä, mitä tämä tarkoittaa meille. Siinä ihminen on omimmillaan.
Tekoälykollegat saman pöydän ääressä
Vaikka tekoälyagenttien ja -assistenttien laatu on kasvanut nopeasti, useimpia tekoälytyökaluja jarruttaa modernin datanhallinnan palasteltu luonne. Datalähteet ja tekoälyt elävät usein suljetuissa ja eriytetyissä varastoissa, järjestelmissä ja prosesseissa ilman selkeitä ja luotettavia reittejä, joita pitkin data kulkisi tekoälyltä toiselle ja tarvittaessa takaisin. Tämä tekee etenkin järjestelmätason ratkaisujen skaalaamisesta haastavaa.
Apuun rientää nopeasti yleistyvä Model Context Protocol, tuttavallisemmin MCP. Kyseessä on avoin standardi, jonka avulla voidaan luoda kaksisuuntaisia yhteyksiä datalähteiden ja tekoälytyökalujen välille. Tämä mahdollistaa tekoälyagenttien keskinäisen yhteistyön ja autonomisen, kontekstiin perustuvan päätöksenteon laajoissa tietohallinnan ekosysteemeissä. Kyse on siis tietoväylistä, joita pitkin tekoälyjärjestelmät voivat toimia entistä joustavammin ja tehokkaammin – yhtenäisesti.
MCP-standardia voidaan pitää saman koulukunnan ratkaisuna kuin internetin yhdenmukaistanutta HTTP-protokollaa. MCP:n kaltaiset ratkaisut tulevatkin jatkossa näyttelemään keskeistä roolia, kun organisaatiot pyrkivät uudistamaan digitaalista ekosysteemiään ja integroimaan tekoälyn entistä tiiviimmäksi osaksi henkilöstön ja automaatiotason toimintoja.
Lähteet:
Anthropic
MCP-standardia voidaan pitää saman koulukunnan ratkaisuna kuin internetin yhdenmukaistanutta HTTP-protokollaa.
Tekoäly tukee työperäisen stressin ehkäisyä
Työperäinen stressi ja hiljalleen voimavaroja karsiva kuormitus muodostavat vaarallisen yhdistelmän, jonka vaikutusta on usein hankala havaita ennen kuin tilanne on jo tulehtunut. Ongelma on merkittävä globaalissa mittakaavassa, mutta tunnelin päässä näkyy valoa: tekoälyä valjastetaan työntekijöiden kuormitusta tutkiviin ja keventäviin tehtäviin useissa sote-alan hankkeissa.
Turun ammattikorkeakoulu on mukana projektissa, jossa kehitetään tekoälyavusteita hoitohenkilöstölle. Tavoitteena on luoda työkuormitusta karsivia käytännönläheisiä digitaalisia ratkaisuja, jolloin resursseja riittää paremmin esimerkiksi ihmisten kohtaamiseen. VTT ja Työterveyslaitos puolestaan kehittävät tekoälytyökalua, joka voi tunnistaa stressin merkit analysoimalla esimerkiksi tietotyöläisen hiiren ja näppäimistön käyttöä ja muuta käyttäytymisdataa. VTT kehittää myös aistivaa teknologiaa kokoushuoneisiin, jonka avulla tekoäly analysoi keskustelun ilmapiiriä ja auttaa työyhteisöä kehittämään palaverikäytäntöjä ja vuoropuhelua.
Työterveyden tekoälyapurit tekevät nopeasti tuloaan, mutta niiden kehityksen ympärillä velloo keskeisiä kysymyksiä etiikan, yksityisyyden ja käytännöllisyyden osalta. Vain osallistavalla, läpinäkyvällä ja tietoturvallisesti aukottomalla toiminnalla varmistetaan, että uudet tekoälyratkaisut tarjoavat konkreettisia keinoja parempaan työelämään rasittamatta toimivia käytäntöjä tai rikkomatta työyhteisön luottamuksen piiriä.
Lähteet:
Turun ammattikorkeakoulu
VTT (1)
VTT (2)
Työterveyden tekoälyapurit tekevät nopeasti tuloaan, mutta niiden kehityksen ympärillä velloo keskeisiä kysymyksiä etiikan, yksityisyyden ja käytännöllisyyden osalta.
Sosiaalinen terveys on tulevaisuuden hyvinvoinnin kulmakivi
Sosiaalisella terveydellä viitataan ihmisen kykyyn rakentaa ja ylläpitää mielekkäitä ihmissuhteita, kokea yhteenkuuluvuutta sekä toimia osana yhteisöä. Tietotyöläisen arjessa sosiaalista terveyttä ruokkivat esimerkiksi työpaikan yhteisöllisyys ja kulttuuri, antoisa tiimityö sekä se, että työntekijä kokee tulevansa kuulluksi ja olevansa arvostettu.
Etä- ja hybridityön aikakaudella sosiaalisen terveyden merkitys korostuu, sillä fyysisten kohtaamisten vähennyttyä myös eristäytymisen, yksinäisyyden ja sosiaalisten tilanteiden pelon riskit ovat kasvaneet huomattavasti. Erilaiset sisäiset kyselyt, työhyvinvoinnin mittarit ja organisaatiopsykologiaa hyödyntävät menetelmät voivat osoittautua elintärkeiksi yrityksen sosiaalisen terveyden kohentamisen ja vaalimisen kannalta. Sosiaalista terveyttä voidaan tukea esimerkiksi vahvistamalla yrityksen avointa viestintää, tarjoamalla työntekijöille helppoja ja turvallisia tapoja ilmaista huoliaan sekä osallistamalla henkilöstö näkyvästi ja merkittävästi yrityksen päätöksiin ja linjanvetoihin.
Tulevaisuudessa sosiaalisen terveyden rooli innovaatioita lietsovana ja sitoutumista kirittävänä voimavarana tulee vain kasvamaan. Sosiaaliseen terveyteen strategisesti suhtautuvat yritykset tulevat ennen pitkää huomaamaan työntekijöiden hyvinvointia tehostavien toimien vahvistaneen kilpailukykyä merkittävästi.
Lähteet:
Sosiaalilääketieteen aikakauslehti
Sosiaaliseen terveyteen strategisesti suhtautuvat yritykset tulevat ennen pitkää huomaamaan työntekijöiden hyvinvointia tehostavien toimien vahvistaneen kilpailukykyä merkittävästi.
Muuttuva maailma vaatii joustavaa asiantuntijuutta
Tietotyön luonne on muuttunut häkellyttävän nopeasti tekoälyn myötä, mutta tulevaisuudessa häämöttää lisää asiantuntijoiden osaamista koettelevia murroksia. Kvanttiteknologia, robotiikka ja tässäkin raportissa käsitelty NextG ovat vain jäävuoren huippu uusista teknologioista ja ekosysteemeistä, jotka tulevat ravistelemaan digityöläisten arkea tulevina vuosina.
Onkin entistä tärkeämpää, että asiantuntijuuden toimenkuvia aletaan ajatella kehittyvinä lihaksina muotonsa säilyttävien luiden sijaan. Joustavan asiantuntijuuden peruspilareita ovat ketteryys, luovuus ja loputon halu oppia uutta – taitoja, joiden myötä tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden kansoittamassa maailmassa on mahdollista edetä, kehittyä ja kukoistaa.
Käytännön tasolla joustavan asiantuntijuuden kultivointi edellyttää korotettua vipuvoimaa koulutusten, perehdytyksen ja muiden sivistävien toimien saralla. Tutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia tämän hetken työvoimasta tarvitsee uudelleenkoulutusta muun muassa tekoälyn, data-analytiikan, kyberturvan ja luovan ongelmanratkaisun alueilla.
Lähteet:
WeForum
Tutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia tämän hetken työvoimasta tarvitsee uudelleenkoulutusta muun muassa tekoälyn, data-analytiikan, kyberturvan ja luovan ongelmanratkaisun alueilla.
