Datakeskusten rakentaminen on yltynyt maailmanlaajuiseksi investointiaalloksi. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja jatkuvasti kasvavan globaalin datamäärän myötä kapasiteettitarve kasvaa nopeammin kuin koskaan. Suomessa ilmiö konkretisoituu uusissa rakennussuunnitelmissa, joissa kaavaillaan datakeskuksia Suomi-neidon päästä päähän. Mutta minkälaisilla etuisuuksilla Suomi pelaa datakeskusten sijoituspaikkana maailmanmarkkinoilla?
Vuodesta 2015 asti DNA:lla työskennellyt Wholesalen johtaja Juho Hyvärinen on nähnyt tietoliikenneyhteyksien, energiatuotannon ja datalle asetettujen vaatimusten kehityksen läheltä ja kaukaa. Hyvärisen mukaan datakeskusten osalta rauta on nyt kuumimmillaan.
Vaikka kaikki suunnittelupöydällä olevat hankkeet eivät toteudu, investointihalua ja -intoa löytyy mittavasti etenkin kansainvälisiltä markkinoilta. Datakeskussuunnitelmat otetaan yleensä myös ilolla vastaan paikkakunnilla, joille keskuksia kaavaillaan, sillä niiden taloudellinen merkitys on huomattava.
”Datakeskuksella on lähtökohtaisesti suuri merkitys alueen hyvinvointiin. Datakeskus tuo verotuloja, työpaikkoja ja valtavasti yhteistyömahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja oppilaitoksille. Jo siinä on kolme kovan luokan valttikorttia”, Hyvärinen linjaa.
Viime vuosina uusia datakeskusten suunnitelmia on laadittu entistä enemmän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Aiemmin painopiste oli selkeämmin etelässä, mutta kehitys on sittemmin hajautunut. Luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat sijoituksen kannalta avainasemassa, mutta Hyvärisen mukaan myös sähkön rooli on merkittävä:
”Energian on oltava hinnaltaan kilpailukykyistä ja saatavilla tasalaatuisesti monesta suunnasta. Tässä me Pohjoismaat olemme koko lailla lyömättömässä asemassa.”
Datakeskusten virrankulutus herättää ymmärrettävästi huolta. Suomessa on kuitenkin EU:n vihrein sähköntuotanto: yli 87 % sähköstä tuotettiin vuonna 2023 hiilineutraalisti. Edullinen, luotettava ja hiilijalanjäljeltään vaatimaton sähköntuotanto lisää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisillä markkinoilla.
Suomeen rakennettava datakeskus hyötyy kaikista Pohjoismaista
Suomeen suunniteltujen datakeskusten keskeisenä etuna nähdään Pohjoismaiden tiivis ja maarajat ylittävä yhteistyö, joka on Telenor Groupin alla toimivalle DNA:lle arkipäivää. Hyvärisen mukaan Suomea ei tulisikaan tarkastella erillisenä saarekkeena, vaan osana laajempaa pohjoismaalaista kokonaisuutta.
”Pohjoismaissa on yhteenlaskettuna valtavasti etuisuuksia datakeskuksille. Kylmä ilmasto tarjoaa luontaisen jäähdytysedun, toimintaympäristö on globaalista ailahtelusta huolimatta verrattain vakaata ja ennustettavaa, ja meillä on korkea koulutustaso sekä parhaan tason osaamista. Suomi tekee tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, mikä tietysti hyödyttää myös datakeskuksia”, Hyvärinen jatkaa.
Suomen ja Pohjoismaiden etuisuuksiin lukeutuu myös kattavat ja tarvittaessa helposti päivitettävät tietoliikenneyhteydet. Hyvärinen kertoo, että DNA:lla ja Telenorilla on erinomaiset valmiudet vastata sekä kasvaviin tietoliikennetarpeisiin että mahdollisiin poikkeustilanteisiin. Data liikkuu niin merikaapeleita kuin laajaa runkoverkkoa pitkin, ja reitit ja teknologiat täydentävät ja paikkaavat toisiaan tarvittaessa.
Datakeskusten tietoliikenteen osalta toimintavarmuuden vahvistaminen on kriittisessä roolissa. Suurille datakeskuksille vaatimuksena on tyypillisesti vähintään kolme erillistä reittiä ulos konesalista kansainväliseen verkkoon. DNA pystyy auttamaan toimijoita tietoliikenneyhteyksien saralla joustavasti ja toimittamaan tarvittaessa täysin räätälöidyt yhteydet datakeskuksiin. Suuret datakeskukset ja tekoäly vaativat jatkossa entistä enemmän kapasiteettia, joten runkoverkot kehittyvät samalla kasvavien vaatimusten mukaisesti.
Datakeskusten tulevaisuus
Datakeskusten tulevaisuus Suomessa riippuu lukuisista globaaleista tekijöistä. Monet rakennushankkeet ovat yhä kehitteillä ja investointisyklien jatkuvuus riippuu esimerkiksi tekoälyn, pilvipalvelujen ja muiden datakriittisten teknologioiden kehityksestä tulevina vuosina. Myös energiamarkkinat vaikuttavat keskeisesti siihen, mihin uudet datakeskukset päätetään lopulta sijoittaa.
”Suunta on nähdäkseni kuitenkin selvä. Viiden vuoden kuluttua Suomessa on huomattavasti enemmän datakeskuksia ja kymmenen vuoden kuluttua vieläkin enemmän”, Hyvärinen toteaa.
Kasvu tuo mukanaan uusia vaatimuksia: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä yhteyksiä ja kotimaisen runkoverkon vahvistusta. Kasvaviin tarpeisiin on kyettävä vastaamaan.
”Tässä kohtaa DNA:n ja Telenorin vahvuudet pääsevät erityisen edustavasti esille. Meillä on kyvykkyydet palvella asiakkaita koko Pohjoismaiden mittakaavalla. Pystymme yhdistämään Suomen, Ruotsin ja Norjan saumattomasti ja varmentamaan yhteydet kaikkien maiden välillä. Eli pystytettiin uusi datakeskus mihin tahansa Pohjolaan, meillä on kyvykkyydet tukea hanketta tietoliikenneyhteyksien osalta”, Hyvärinen päättää.
DNA Wholesale tarjoaa kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille laadukkaat tietoliikenneratkaisut yksinkertaisista toteutuksista suuriin hankkeisiin. Lue lisää!
