Viestinnän murroksessa nopeus ja rohkeus ovat voittajayhdistelmä – yrityksessä kaikki voivat tehdä bränditekoja

DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck on seurannut yritysviestintämaailman murrosta suomalaisen tietoliikennekonsernin aitiopaikalta jo lähes kymmenen vuoden ajan. Digiaika vaatii nopeampaa reagointia viestinnältä, mutta toisaalta myös työkalut ovat kehittyneet. Toimivaan viestintäkulttuuriin kuuluu myös luottamus: kaikille annetaan vapaus ja vastuu edustaa yritystä.

Matka tiedon jakajaksi

Ensimmäinen työpaikkani opiskelujen ohella oli silloisessa Mandatum-investointipankissa. Yksi työtehtävistäni oli mapittaa eri yhtiöiden kansioihin heidän faksaamansa pörssitiedotteet. Muistan vieläkin, kuinka mietin kerätessäni faksin edustalta isoa pinoa papereita, että kuka hullu näitä lähettää ja ennen kaikkea, kuka näitä oikein jaksaa lukea? 

Jonkin ajan kuluttua päädyin vähän sattumalta viestintätehtäviin, ja niin vaan huomasin olevani itse suoltamassa kyseisiä tiedotteita maailmalle.

Yksikään emoji ei voita oikeaa kohtaamista

Nykyiset sähköiset ratkaisut mahdollistavat sen, että ihmisiä on helpompi tavoittaa. Vaikka välineet ovat kehittyneet, ei tarve vuorovaikutukselle ja tiedonjaolle ole muuttunut. Uskon myös, ettei kasvokkain viestintää korvaa mikään, sillä yksikään sähköinen ilmaisutapa ei voita aitoa oikeaa kohtaamista.

Onnistunut viestintä on kaikkien vastuulla

Kaikki yrityksen työntekijät ovat viestijöitä. Kannustamme DNAlaisia osallistumaan aktiivisesti niin sisäiseen kuin ulkoiseenkin viestintään. Olen ottanut missiokseni kannustaa kaikkia ottamaan koppia tiedonjaosta. Ei edes haittaa, jos menee vähän pieleen tai yhdyssanatkin vähän niin ja näin, sillä tärkeintä on, että kantaa oman kortensa kekoon.

Ihmiset eivät ole välineitä vaan välineet ihmisiä varten

Kehitämme DNA:lla viestintää jatkuvasti ja etsimme parhaita keinoja onnistuneeseen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi Yammerin käyttöönotto teki sisäisestä viestinnästä rennompaa ja tasa-arvoisempaa. Videot ovat taasen mahdollistaneet laajan joukon tavoittamisen yhtä aikaa, ja parhaimmillaan vielä todella näyttävästi. Silti välineet ovat vain renkejä. Loppujen lopuksi vain sisältö ratkaisee. Jos samalla vielä onnistuu herättämään ihmisissä tunteita, on viestintä lunastanut paikkansa.

JULKAISTU: 10.12.2015