Suomalaisvanhempien huoli lastensa puhelimen käytöstä on nyt korkeampi kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä, kertoo DNA:n yli tuhannen vastaajan Koululaistutkimus 2024. Huolenaiheista yleisimpiä ovat digilaitesisältöjen koukuttavuus, niin sanottu grooming-ilmiö sekä erilaiset tietoturvauhat.
5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista peräti puolet vastaa olevansa huolestuneita lapsensa puhelimen käytöstä, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden takaisessa tutkimuksessa. 13–16-vuotiaiden lasten vanhempien keskuudessa vastaava luku on 42 prosenttia, eli 9 prosenttiyksikköä aiempaa enemmän.
Useimpien vanhempien mielestä digisisällöt koukuttavat lasta liikaa. Näin kokee lähes kolme neljästä (73 %) alakouluikäisen vanhemmasta ja lähes seitsemän kymmenestä (68 %) yläkouluikäisen vanhemmasta. Kummankin ikäryhmän lasten vanhemmista noin kolme viidestä on myös huolissaan grooming-ilmiöstä, eli siitä, että tuntematon henkilö lähestyy lasta verkossa houkutellakseen tätä seksuaalisessa tarkoituksessa.
”Käytetyn datan määrä kasvaa käytännössä jatkuvasti, eli puhelimen ruudulta avautuva maailma laajenee alati, niin hyvässä kuin pahassa. Viihdyttävän ja opettavaisen digisisällön vastapainoksi lapsi altistuu yhä useammille ja taidokkaammille huijausyrityksille. Siinä missä aikuisen voi lähtökohtaisesti olla helpompi tunnistaa vaaroja ja varautua niihin, lapsen digilukutaidon ei voi olettaa olevan yhtä kehittynyttä. Tässä mielessä vanhemman pitääkin olla hereillä, ja huolestuneisuus on myönteinen asia”, sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.
“Älylaitteiden käytön koukuttavuudesta on käyty viime vuosina paljon keskustelua. Onkin todella tärkeää, että lapset ja nuoret viettävät myös aikaa ilman älylaitteita. Yli puolet yläkouluikäisten lasten ja nuorten vanhemmista kertoo perheen viettävän yhdessä älylaitteetonta aikaa, ja 5–12-vuotiaiden vanhemmista näin raportoi puolestaan 70 prosenttia. Peräti 45 prosenttia lapsista ja nuorista on myös itse halunnut rajoittaa puhelimella viettämäänsä aikaa. Luku on selvästi kasvanut viime vuodesta”, jatkaa Aavikko.
Huoleen reagoitu ansiokkaasti
Tutkimus osoittaa, että vanhempien kasvanut huoli on johtanut toimenpiteisiin. Vuoden aikana eniten yleistyneet 5–12-vuotiaiden lasten puhelimen tai liittymän ominaisuudet ovat sosiaalisen median turvallista käyttöä tukeva palvelu (nyt 39 %, eli 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten), saldoraja (nyt 29 %, eli 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten) tietovuotohälytin (nyt 22 %, eli 9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten) sekä vakuutus identiteettivarkauden tai verkkorikoksen varalle (nyt 21 %, eli 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten).
”Kun vanhemmilta kysytään, mitä ominaisuuksia lapsen nykyisessä puhelimessa, kellopuhelimessa tai liittymässä on käytössä, nousee kuukausihintaan sisältyvä rajaton mobiilidatamäärä suosituimmaksi ominaisuudeksi. Samalla vastauksista näkyy, että myös uhkiin reagoidaan parantamalla lapsen puhelimen tietoturvaa. Soitonestot maksullisiin numeroihin on toiseksi yleisimmin käytössä oleva ominaisuus ja tiettyjen sovellusten sallimis- tai kieltomääritys neljänneksi yleisin. Kumpikin on käytössä noin kahdessa kolmasosassa nuorimman ikäryhmän lasten puhelimista. Tämä osoittaa, että vanhempien valppaus alakouluikäisten lastensa puhelinten tietoturvan varmistamiseksi on menossa oikeaan suuntaan”, kehuu Aavikko.
Huijauspuhelujen tunnistus ja esto seuraava trendi
Nuorempien lasten vanhempien suurimmiksi kokemissa riskeissä (62 %) korostuvat haitalliset kontaktit ja esimerkiksi seksiin, väkivaltaan ja päihteisiin liittyvät sivustot – ainoastaan puhelimen katoaminen (63 %) koetaan suuremmaksi riskiksi. Yläkouluikäisten vanhemmat puolestaan nostavat toiseksi isoimmaksi riskiksi sen, että lapsi lataa sovelluksen, liitteen tai linkin, jonka kautta laitteeseen tulee virus tai muu haittaohjelma. Vain puhelimen käytöstä johtuva unen laadun heikkeneminen tai selkä- tai niskavaivojen kaltainen terveyshaitta on vanhempien mukaan suurempi riski.
Juuri näitä uhkia torjuvat keinot ovat vanhimpia eniten kiinnostavia palveluita, jotka eivät kuitenkaan vielä ole heidän perheessään käytössä. 5–12-vuotiaiden vanhemmista 34 prosenttia ja 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista 38 prosenttia on kiinnostunut ottamaan käyttöön palvelun, joka tunnistaa huijauspuhelun ja varoittaa käyttäjää siitä. Nuorempien lasten kohdalla seuraavaksi kiinnostavin palvelu (31 %) on huijauspuheluiden tai -viestien estopalvelu, ja vanhempien lasten kohdalla puolestaan palvelu, joka valvoo henkilökohtaisia tietoja vuotojen varalta (37 %).
”Tutkimustulos antaa osviittaa siitä, että nämä ominaisuudet ovat tämän vuoden kasvava trendi. Ensi vuoteen mennessä aie on jo saattanut muuttua toiminnaksi. Eikä ihme, sillä huijauspuhelut ja -viestit ovat aikamme vitsaus, jonka torjuntaan onkin jo panostettu paljon. Tästä tunnustuksena DNA oli muiden operaattoreiden tapaan maaliskuussa yksi Traficomin myöntämän Tietoturvan suunnannäyttäjä -palkinnon vastaanottajista. Yhteistyössä muiden tahojen kanssa laatimiemme ja toteuttamiemme toimenpiteiden ansiosta ihmiset eivät enää altistu lukuisille väärennetyillä suomalaisilla numeroilla soitetuille huijauspuheluille. Huijauspuheluja ja -viestejä blokkaavia palveluja kannattaa kuitenkin käyttää, sillä vilpilliset puhelut ja viestit voivat tulla myös ulkomaisista numeroista”, kertoo Aavikko.
