Asiakastiedote 1.11.2010
Antenniverkon näkyvyysalueet ja ohjeita katsojille ja kiinteistöille
DNA:n antenniverkon rakentaminen on edennyt niin pitkälle, että ensimmäinen lähetinasema on valmistunut. Ensimmäinen valmis lähetin on Helsingin Oulunkylässä, ja se lähettää testilähetystä kanavilla 8 ja 6. Oulunkylän lähettimen näkyvyysalueella on noin puoli miljoonaa taloutta, jotka voivat nyt halutessaan tarkistaa testikuvan avulla DNA:n tulevien antenni-HD-lähetysten näkymisen.
Kuva näkyy, jos talossa on lähettimeen päin suunnattu VHF-antenni, ja jos talouteen on hankittu DVB-T2-digipäätelaite. Tällä hetkellä niitä on saatavilla Sonylta, joka toi syksyllä markkinoille ensimmäiset DVB-T2-kykyiset televisiot.
Seuraavat TV-lähettimet asennetaan Lahdessa ja Espoossa. Niiden jälkeen on suunniteltu asennuksia Valkeakosken Pispantallissa, Hämeenlinnan Ahvenistolla ja Nurmijärvellä.
Antenniverkon vuoden 2010 näkyvyysalueet löytyvät peittoaluekartasta >>
Ajankohtaista tietoa antenniteräväpiirto-tv:n katselusta >>
Antenni-HD-verkon mahdolliset vaikutukset taloyhtiöihin
DNA tuo teräväpiirtopalvelut tv-lähetysten VHF-taajuusalueelle, joka poistui käytöstä digitalisoinnin yhteydessä. Uudenaikaisissa antennijärjestelmissä tuleekin VHF- ja UHF- signaaleja käsitellä erillään, jotta niillä voidaan taata mahdollisimman hyvälaatuinen vastaanotto niin teräväpiirto- kuin standardilähetyksille.
Jos kiinteistön antennijärjestelmä ei ole kunnossa, voi DNA:n VHF-taajuusalueella toimivat lähettimet muutamissa yksittäisissä tapauksissa aiheuttaa ongelmia näkyvyysalueella olevien kiinteistöjen TV-kuvaan.
Käytännössä ongelmia voi ilmetä, jos taloyhtiössä on käytössä laajakaistainen 47-862MHz –antennivahvistin, jossa VHF- ja UHF signaalien vahvistusta ei voi säätää erikseen ja/tai UHF- ja VHF-alueen yhdistelmäantenni.
Tilanteen voi korjata seuraavilla tavoilla:
• hankkimalla UHF- ja VHF-alueelle erilliset antennit. VHF-antenneissa on piikkejä harvemmassa ja piikit ovat yleensä pidempiä kuin UHF-antenneissa, joissa antennien takaosassa olevat heijastimet ovat myös suuremmat.
• hankkimalla säädettävän talovahvistimen tai omat vahvistimet molemmille taajuuksille
• vaimentamalla tarvittaessa voimakkaamman VHF-signaalin ennen talovahvistinta
• varmin tapa saada hyvälaatuinen tv-palvelu ja poistaa mahdolliset ongelmat, on kääntyä ammattiantenniurakoitsijan puoleen. Lisätietoa antenniurakoitsijoista löydät osoitteesta www.sant.fi, josta voit myös ladata 18.11. alkaen päivitetyn pientalon antennioppaan, jossa kerrotaan millainen taloyhtiön antennivastaanottolaitteiston tulisi olla.
DNA:n antenni-teräväpiirtolähetykset näkyvät vielä tämän vuoden aikana Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen alueilla.
Usein kysyttyä
Antenniverkon teräväpiirtolähetykset käynnistyvät pikapuolin DNA:n antenniverkon ensimmäisillä näkyvyysalueilla. TV-lähetysten aloitusaika riippuu asiakkaan sijainnista, minkä lisäksi eri kanavien lähetykset alkavat eri aikaan. Kanavien aloitusajasta kerrotaan näillä sivuilla sitten, kun ne täsmentyvät.
Mitä etua HD-kuvasta on?
Perinteiseen televisiokuvaan verrattuna HDTV-kuva muodostuu useammasta kuvapisteestä, mikä parantaa merkittävästi kuvan erottelukykyä. Käytännössä se tarkoittaa, että kuva on huomattavasti entistä tarkempi.
Kuinka paljon tarkempi kuva on?
Nykyisin vallalla olevan SDTV:n (Standard-definition television) tukeman PAL-järjestelmän kuvan tarkkuus on parhaimmillaan 720x576 pikseliä. HDTV mahdollistaa jopa 1920x1080 pikselin tarkkuuden eli resoluution.
Eroaako HD-kuva tai ääni muuten nykyisestä?
Digitaaliset HDTV-lähetykset eroavat aikaisemman tekniikan lähetyksistä siten, että ne lähetetään ainoastaan 16:9-kuvasuhteessa. Varsinaiseen lähetystekniikkaan ei tule muutosta, vaikka HDTV-lähetykset ovat lähes viisi kertaa tarkempia kuin SDTV-lähetykset. Äänen laatu riippuu alkuperäisen sisällön tasosta, mutta DNA:n HDTV-verkko mahdollistaa Dolby Digital 5.1monikanavaäänet.
Kuinka voin katsoa HD-lähetyksiä?
Jos asut lähetysten näkyvyysalueella antennitaloudessa, ja sinulla on VHF-antenni, sinun tulee tarkistaa onko se suunnattu niin, että se löytää DNA:n verkon signaalin. Tarvittaessa antenni tulee suunnata DNA:n lähettimeen.
Lisäksi tarvitset sopimuksen DNA:n TV-palveluiden katsomisesta eli DNA Katselukortin, jonka saat DNA Kaupasta ja DVB-T2-standardin mukaisen digisovittimen. Tarvittava digisovitin voi olla joko televisiossa tai digiboksissa, lisätietoja päätelaitteista seuraavassa.
Pitääkö digiboksi tai televisio uusia?
Jos haluaa katsoa DNA:n antenniverkon lähetyksiä, niin digisovitin pitää uusia. Antenniverkon HD-lähetyksien katselu edellyttää siihen sopivaa DVB-T2-digiboksia tai integroitua televisiota.
Integroidussa televisiossa on valmiina DVB-T2 viritin, jolloin erillistä digiboksia ei tarvita. Integroituun televisioon tulee kuitenkin hankkia CI+-moduuli, johon DNA Katselukortti voidaan kytkeä. CI+-moduulin voi hankkia television oston yhteydessä, ja DNA myyjä voi linkittää DNA Katselukortin asiakkaan puolesta Katselukortin oston yhteydessä.
Paljonko uudet päätelaitteet maksavat?
Hintatiedot löytyvät parhaiten edustajien verkkosivuilta. Erillinen digisovitin maksaa tyypillisesti muutama sata euroa ja TV hieman enemmän. DVB-T2-digiboksit ovat vielä tulossa markkinoille, mutta ensimmäiset integroidut televisiot ovat jo myynnissä.
Pitääkö antenni-HD-lähetysten näkemiseksi olla DNA-asiakas?
Kyllä pitää. Myös SD-lähetysten katsominen DNA:n antenni-HD-verkossa edellyttää tarvittavan DVB-T2-päätelaitteen omistamista ja oikein suunnattua antennia.
Katsojille voidaan tarjota kampanjaluonteisesti mahdollisuutta katsoa lähetyksiä salaamattomina ilman DNA:n asiakkuutta eli ilman DNA Katselukorttia, mutta normaalitilanteessa asiakas tarvitsee DNA Katselukortin, joka on linkitetty DVB-T2-päätelaitteeseen. Tiedotamme mahdollisista kampanjoista erikseen.
Mitä kanavia DNA:n antenniverkossa näkyy?
Kanavasisällöt tarkentuvat vuodenvaihteen aikana. Luvassa on useita kanavia ja paljon erittäin houkuttelevaa katsottavaa.